Blogin viimeisimmät

Ylös

Päivässä on sopivin hetki jokaiselle asialle

paras aika

Päivässä on sopivin hetki jokaiselle asialle

Olemme päivän mittaan erilaisissa vireissä ja hyödyntämällä näitä asiat sujuvat. Sisäinen kello säätelee energisyyttä ja valppautta. Monet meistä rytmittävät päivänsä kaikkea muuta kuin omien rytmiensä mukaan – työpäivän tarpeet, tapahtumat ja muun perheen rytmit määrittelevät olotilaamme, puhumattakaan unirytmistä.Voisimmeko saada enemmän aikaan järjestämällä päiväämme uudelleen ja tekemällä asiat niille täydelliseen aikaan? Energian suuntaamiseen on konsteja joilla se onnistuu.

Oman rytmin kuutelemisesta saat etuja terveydelle ja hyviä tuloksi. Lisäksi rytmit ovat myös ihmisille yhteisiä – esimerkiksi ajatustyö sujuu parhaiten useimmilla aikuisilla aamulla ja aamupäivällä. Uni- ja ruokailurytmin häiriintyminen on taas yhteydessä terveyteemme.

Paras aika ajatteluun ja ongelmanratkaisuun

Aamulla kun heräämisen jälkeen kehon lämpötila nousee, on paras aika ajatustyölle. Silloin ajattelu on kirkkaimmillaan. Lisäksi päivän haastavimmat ja tärkeimät hommat kannattaa suunnitella ensimmäisiksi, saat siitä mielihyvää ja onnistumisentunnetta koko loppupäiväksi, eikä mieltä paina tekemättömät työt. Lounaaseen mennessä vaikutus on kadonnut ja aterian jälkeen väsymys on muutenkin kehon luontainen tapa varmistaa ruuansulatuksen vaatima rauhoittuminen. Mutta – iltapäivän laiska hetki edistää luovuutta. Useimmilla aikuisilla ongelmien ratkaisu, jotka vaativat luovaa ajatelua, sujuu parhaiten juuri silloin. Väsymys salii mielen harhailla vapaammin ja etsiä vaihtoehtoisia ratkaisumalleja laajalta. Aivot elävät 90 minuutin rytmissä ja niinpä 90 minuutin spurttien väliin kannattaa varata hetki palautumiselle ja tehdä jotain mieluisaa.

Iltapäivä sopii treenaamiseen

Kehon suorituskyky on parhaimmillaan iltapäivällä klo 15-18 välillä. Se tarkoittaa jaksamisen lisäksi myös pienempää riskiä loukkaantua. Toinen fyysisen suorituskyvyn ulottuvuus – hapenottokyky, on myös parhaimmillaan silloin. Käden ja silmän yhteistyö – jota tarvitaan pallopeleissä ja piirtämisessä on myös parhaimmillaan myöhään iltapäivällä. Tasapaino sensijaan on parhaimmillaan aamulla.

Milloin sitten söisin?

Painon hallinnan kannalta kannattaa syödä silloin kun kulutatkin energiaa. Tutkimuksissa joissa ravinto on rytmitetty 8 tunnin ajalle vuorokaudesta, osallistujat ovat onnistuneet pudottamaan painoa paremmin kuin saman kalorimäärän vapaasti ajoittavat osallistujat. Hyvin myöhäisten illallisten sulatteluun ei keho ole parhaassa vireessä vaan jo hiljentymässä lepoon, kehon glukoosiarvot jäävät silloin korkeammiksi ja se kuormittaa kehoa.
Jos sinulla on tapana juoda aamulla kupillinen kahvia, se kannattaa tehdä klo 9.30 jälkeen, silloin heräämisessä tarvitut sisäiset piristeet ovat jo menneet ja saat kupillisestasi enemmän hyötyä. Päivänmittaan yli 2-3 kupilllisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Ruokakaupassa kannattaa käydä vasta illallisen jälkeen, silloin voit helpoimmin suunnitella ostoksesi etkä sorru nälkäisenä heräteostoksiin.

Aamu- ja iltavirkut

Tietenkään kaikki meistä eivät toimi luonnollisesti samalla tavalla. Toiset meistä pitävät aikaisin heräämisestä ja toiset elävät mieluummin myöhemässä rytmissä. Illanvirkkujen sisäinen ”vuorokausi” on pidempi kuin aamuvirkuilla. Kuitenkin useimmat meistä hyötyvät nukkumisesta eniten suunnilleen samaan aikaan. Meidät on myös suunniteltu nukkumaan kahdesti vuorokaudessa – pitkä yöuni ja torkut iltapäivällä. Alkuiltapäivään kuuluu luontaisesti lepohetki, varaa hetki rentoutumiselle tai jopa pienille torkuille iltapäivään silloin kun olet väsynyt. Oman luonnollisen rytmimme mukaan nukumme noin 10 vuotiaina, muistatko millaisesta rytmistä pidit silloin eniten? Illanvirkut ovat parhaimmillaan myöhemmin päivän aikana kuin aikaisin ja nopeasti heräävät aamunvirkut.
Sisäinen rytmimme elää 90 minuutin syklissä, unikin kannattaa ajatella sen mukaan. Että heräisit virkeänä esim klo 7.00, silloin kannattaa suunnitella nukahtavansa klo 22.00 tai 23.30 ja sisäisen kellon mukaan uni on kevyttä kun kello soi. Huomaathan että tämä ei ole aika mennä vuoteeseen vaan nukahtaa joten kömmi peiton alle jo aikemmin, ja varaa hieman aikaa nukahtamiseen.

Kuinka valo vaikuttaa sisäiseen kelloomme?

Valo on suurin yksittäinen ulkoinen vaikutin sisäiseen kelloomme. Valo auttaa sovittamaan oman sisäisen kellomme vuorokauden 24 tuntiin. Valo käynnistää hormonituotannon heräämiseen ja niinpä näin kaamosaikana kirkasvalolampuista on hyötyä heräämisessä ja sisäisen kellon ajassapitämisessä. Myös työtilojen valaistuksella on paljon merkitystä valppauden kannalta! Kirkas valo vaikuttaa esimerkiksi mielialaan, syvään unen laatuun ja muistiin.

Sosiaalinen ilta
Sosiaalista mediaa tarkkailemalla on huomattu että ennen aamu yhdeksää tehdyt postaukset ovat myönteisimpiä kuin muina aikoina (tämän todisti 509 miljoonaa Twitter tweettiä). Myös aikaisin aamulla lähetetyt sähköpostit tulevat varmimmin luetuksi. Uni on virkistävä ja aamulla ihmiset ovat innokkaimmillaa ja vastaanottavaisimmillaan. Sähköposteja kannattaa lähettä varhain aamulla tai iltapäivällä – vaikka posteja ei kannattaisi lukea aamulla vaan käyttää paras työaika tärkeimpiin ja haastavimpiin tehtäviin, monet katsovat postit aamulla kuten sanomalehdetkin. Iltapäivään sensijaan kannattaa järjestää palaverit ja rutiinityöt. Ihmiset ovat joustavimmillaan klo 15. Tiistai klo 15 on täydellisin aika viiikosta palaverille.

Sosiaalinen kanssakäyminen on taas vilkkaimillaan illalla – tweeteissä se näkyy niin, että julkaisut saavat enemmän tykkäyksiä ja ovat tunnepitoisempia ja yksityisempiä. Niin positiiviset kuin negatiivisetkin ilmaisut kärjistyvät. Päivän jälkeen väsyneenä, mutta jo stressin hellittäessä tunteet nousevat pintaan. Ja onhan ilta luonnollisestikin päivärytmissämme (jos teemme päivätyötä), aikaa ystäville perheelle ja harrastuksille. Kuitenkaan mikään toinenkaan aika ei ole siihen sen huonompi, sosiaalisen median ilmiöt kertovatkin enemmän yhteisömme rytmeistä kuin yksilöllisistä tarpeista.

Lähteet:
Steve Kay, University of Southern California,
Robert Matchock, Pennsylvania State University,
Michael Walton Macy, Cornell University

Ei kommentteja

Lähetä kommentti