Blogin viimeisimmät

Ylös

Hathajooga johtaa monien joogasuuntausten juurille

Hathajooga tasapainottaa kehon ja mielen

Hathajooga tasapainottaa kehon ja mielen

Mitä kaikkea hathajooga on?

Hathajooga on kehon ja mielen puhdistamismenetelmä. Monen asanan alkuperä on nimenomaan hathajoogaharjoitteissa. Patanjalin Yoga-sutrassa asanat rajoittuivat vakaisiin ja mukaviin istuma-asentoihin. Taitavasti laaditulla asana- ja pranayamaharjoituksella voi vaikuttaa omaan energeettiseen tilaansa. Usein harjoituksessa voi hyvinkin konkreettisesti huomata, kuinka kehosta ja mielestä vapautuu jotain sellaista, mikä estää asettumasta asanoihin. Joogamuotoja on kuitenkin paljon ja harjoitteet erilaisia.

Mitä on hathajooga?

Kirjoittaja Kreeta Ranki on filosofian tohtori ja joogaopettaja.

Usein hathajoogalla tarkoitetaan hyvin rauhallista ja lempeän meditatiivista joogaa, joka sopii kaikille; sellaista, joka rauhoittaa mieltä, ylläpitää terveyttä ja parantaa liikkuvuutta, usein olematta juurikaan aerobinen harjoitus.

Hathajooga voidaan kuitenkin ymmärtää myös toisin, asanaharjoitteluna yleisesti. Klassisissa hathajoogan teksteissä, Svatmararman 1300-luvulla kirjoittamssa Hatha Yoga Pradipikassa kuvataan hyvin toisenlaista harjoittelua.

Hathajooga nykyään

Hathajooga voidaan siis ymmärtää yhtenä joogan lajina, rauhallisena perusjoogana. Siinätapaiksessa sitä voi tarkastella näin: Se eroaa vaikkapa astanga jogasta ja vinyasa flowsta siinä, että asanoissa viivytään muutaman hengityksen ajan eikä niitä sidota toisiinsa hengityksen rytmittämillä liikesarjoilla. Erona yinjoogaan taas on se, ettei asanoissa viivytä minuuttikaupalla eikä niissä välttämättä pyritä rentoutumaan.

Laajempi nykymerkitys hathajoogalle on asanaharjoittelu yleisesti. Tällöin hathajooga toimii kattokäsitteenä, jonka alle voidaan niputtaa kaikki joogan tyylisuunnat, joissa tehdään asanoita. Näin ymmärrettynä esimerkiksi ainoastaan astanga- tai iyengarjoogaharjoitusta tekevä on hathajoogan harjoittaja, vaikkei koskaan olisi käynyt hathajoogan nimellä kulkevalla tunnilla.

Tämä merkitys hathajoogalle on kuitenkin hyvin moderni keksintö. Vaikka asanoilla on aina ollut hathajoogassa tärkeä rooli, ne eivät ole siinä kaikki kaikessa, ja harjoituksen päämäärä on alunperin ollut jotain ihan muuta kuin olon lempeä tasapainottaminen.

Hathajooga alunperin

Diagramma-chakra-kundaliniHathajoogan juuret ovat tantrassa. Tantrassa ohjataan erilaisin tekniikoin pranan eli elinvoiman kulkua kehon energiakanavissa eli nadeissa ja energiakeskuksissa eli chakroissa tavoitteena herättää kundalini shakti, dynaaminen, älykäs energia, jonka vapautuminen johtaa samadhiin.

Hathajoogan kehys on siis hieman erilainen kuin Yoga-sutrassa kuvatun klassisen joogan, joka nojaa ainakin jossain määrin samkhya filosofiaan. Hathajoogan keskeisimmät käsitteet, kuten prana ja kundalini, eivät esiinny Yoga-sutrassa.

Hathajoogan tavoitteena on yhdistää ha- ja tha-energiat ja ohjata ne selkärangan keskellä kulkevaan sushumnanadiin, jossa ne yhdistyvät. Yleensä prana ei erilaisten tukosten takia pääse kulkemaan tässä keskuskanavassa vaan kulkee sen sijaan selkärankaa kiertävissä, chakrojen kohdissa risteävissä ida- ja pingalanadeissa ja niissäkin usein vaillinaisesti.

Pranan vapaa virtaus tarkoittaa myös sen pysymistä kehon sisällä. Mitä enemmän prana hajautuu kehon ulkopuolelle, sitä tukkoisempi olo on ja sitä takkuilevammin ajatus kulkee. Tämä on pitkälti sama ajatus kuin klassisessa joogassa mutta hyvin eri lailla ilmaistuna.

Hathajoogan tekniikoita

Jotta energia saataisiin ohjattua sushumnanadiin, täytyy poistaa sen tiellä olevat esteet. Siksi hathajooga onkin pitkälti puhdistautumistekniikka. Hathajoogan tekniikoihin kuuluvat asanat, shatkarma, pranayama, bandhat ja mudrat.

Shatkarma viittaa erilaisiin puhdistusmenetelmiin, joista nykyjoogille tutuimpia ovat nenän huuhtelu ja hengitysteitä puhdistava kapalabhati. Pranayamatekniikoita voidaan tehostaa lihaslukoilla eli bandhoilla, ja mudrissa taas asanat, pranayama ja bandhat tuodaan yhteen.

Asanat

Vaikka nykyjooga on kaukana edellä kuvaamastani klassisesta hathajoogasta, jotain yhteistä niissä silti on. Monen asanan alkuperä on nimenomaan hathajoogaharjoitteissa. Patanjalin Yoga-sutrassa asanat rajoittuivat vakaisiin ja mukaviin istuma-asentoihin.

En osaa arvioida, kuinka monen nykyjoogin päämääränä on pranan ohjaaminen sushumnanadiin, mutta myös taitavasti laaditulla asana- ja pranayamaharjoituksella voi vaikuttaa omaan energeettiseen tilaansa. Usein harjoituksessa voi hyvinkin konkreettisesti huomata, kuinka kehosta ja mielestä vapautuu jotain sellaista, mikä estää asettumasta asanoihin. Tämän voi hyvin kuvata myös hathajoogan käsittein: pranaa rajoittavat esteet poistuvat.

Klassisen hathajoogan tavoitteena oleva pranan esteetön virtaus sushumnanadissa ilmenee T.K.V. Desikacharin (1995, 138) mukaan mielen kirkkautena ja levollisuutena. ”Tavallisella” hathajoogatunnilla edetään myös tähän suuntaan, joskin se kirkkaus ja levollisuus, johon Desikachar tässä viittaa, on varmasti yhtä kaukana joogaharjoituksen jälkeisestä miellyttävän selkeyden tilasta kuin klassisen hathajoogan harjoitukset kokonaisuudessaan nykyjoogan harjoituksista.

Kirjallisuus:

Desikachar, T.K.V. 1995. Heart of Yoga. Developing a Personal Practice. Rochester: Inner Traditions International.

Feuerstein, Georg. 2001. The Yoga Tradition. Its History, Literature, Philosophy and Practice. Prescott: Hohm Press.

Rautaniemi, Matti. 2015. Erakkomajoista kuntosaleille. Helsinki: Basam Books.

Svatmararma. The Hatha Yoga Pradipika. Englanniksi kääntänyt Brian Dana Akers. Yogavidya.com.